Tunnustettavahan se on, unohdin blogin kirjoittamisen täysin. Tai ehkä vain innostus lopahti? Nyt noin kahdeksan kuukauden jälkeen sain jostain taas kipinän. Monet asiat ovat askarruttaneet minua viime aikoina ja tämä on tietysti perusraapustamista kevyempi, nopeampi sekä ekologisempi tapa purkaa mietteensä. Mitä elämääni tällä hetkellä sitten kuuluu... read on!
Voisin aluksi mennä tietysti hieman ajassa taaksepäin, kun en kerran niin pitkään aikaan ole kirjoitellut. Viime joulu meni ihanasti, elämäni tärkeimpien ihmisten kanssa. Uusivuosi alkoi sitten hieman synkissä merkeissä. Perheemme rakas koira oli alkanut näyttää merkkejä voimien hiipumisesta noin viikkoa ennen uuden vuoden vaihtumista. Viikolla vanhempieni ollessa töissä tosiasia olisi ollut se, ettei koiramme olisi päässyt ylös edes juomaan kotona ollessaan. Sitkeää kohtutulehdustakin oli. Uudenvuoden päivänä lääkärin avustamana 14-vuotias lemmikkimme pääsi ikuiseen lepoon. Suru oli syvä ja nyt kirjoittaessani tätä, reilu puoli vuotta tapahtuneesta, kurkussa on se tuttu ahdistuksen tunne. Välillä nähdessäni kultaisianoutajia, jotka muistuttavat omaa lemmikkiäni, en voi olla itkemättä. Viimeksi näin kävi tämän viikon maanantaina kävellessäni lenkkipolulta kotiin päin. Mikään ei ole ikuista, paitsi tietysti kauniit muistot. Osana näitä muistoja aion teetättää lempikuvani isommassa koossa ja laittaa sen kehyksissä kotini seinälle.
Vuoden alussa sain myös tietää tuttavaperheen perheenjäsenen poismenosta. Sitä oli niin vaikea käsittää. Vaikea siitä on nytkään muodostaa mitään järkevää sanoiksi. Talvi oli siis aika synkkää aikaa.
Kevään ja kesän välissä oli tietysti pääsiäispyhät, vappu, myöhemmin juhannus. Näiden juhlimiset menivät aika perinteisellä kaavalla. Pari kuukautta sitten kauneushoitola Laura's Beauty Sea täytti vuoden. Heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin pidin kolmen viikon kesäloman. Loman alkuun kävin siskon ja hänen lastensa kanssa Muumimaassa. Vilinää ja vilskettä piisasi ja hieman kepposiakin, mutta kaiken kaikkiaan kiva reissu ja oli tietysti mukava seurata, miten lapset nauttivat täysin siemauksin. Tiivistettynä: lasten rakkaus Muumeja kohtaan on vilpitön ja VALTAVA.
Kullan kanssa käytiin loman ensimmäisenä viikonloppuna Nuuksiossa telttailemassa. Porukkaa oli reippaasti, mutta pitäydyttiin silti aika lailla omissa oloissamme. Grillauspaikallakin olisi riittänyt seuraa, kun vain olisi avoimesti aloittanut jutustelun. Grillauspaikalla oli tosin myös nuorisoporukka, joka kuunteli suht kovalla omaa musiikkiaan, mikä nyt ei erityisemmin meihin uponnut. Ehkä siis sekin oli osasyy ruokailuun oman teltan vieressä. Muutamat lyhyehköt luontopolut käveltiin, oli todella lämmin sää. Sunnuntaipäivänä kotiuduttiin ja pakkailtiin tavaroita jo mökkireissua varten.
Maanantaina suunnattiin kohti Kuhmoista, Päijänteen rannalle. Mökki oli pieni ja siksi juuri kodikas. Kolme päivää hurahti grillatessa, kalastaessa ja saunoessa. Mahtui siihen tietysti lueskelua ja kortinpeluutakin. Aurinko olisi saanut näyttäytyä enemmän, mutta minkäs teet! Mahtavaa oli silti. Mökillä ei ollut sähköä, joten hämärän tullen laitettiin aina paljon kynttilöitä palamaan. Viimeisenä iltana saunottiin tunnelmallisessa kynttilänvalossa. Saunan lauteilla oli muutama kynttilä ja niin myös ulkona näyttämässä oikean reitin laiturin päähän. Lomalla ehdittiin pistäytyä myös Airistolla äidin ja isän loma-asunnolla. Pari päivää meni sielläkin nopeasti. Melkeinpä samat aktiviteetit kuin mökilläkin, lisänä minigolf ja ruokailu ravintolassa. On se minigolf vaan aina yhtä hauskaa, tosin nyt molemmilla kerroilla jäin peliporukan häntäpäähän. Eikä tässä vielä kaikki!
Loman loppua juhlistettiin laivalla poikaystäväni isän, pikkuveljen sekä hänen kahden ystävänsä kanssa. Nuoriso (me emme siihen enää miekkoseni kanssa lukeudu) tietysti enimmäkseen vietti aikaa keskenään. Se on jännä, miten laivalla aina jaksaa raahautua molempina iltoina kuuntelemaan karaokea, livebändiä, dj:n soittolistaa... Ei olisi ollut pahitteeksi, vaikkei olisi jaksanutkaan. DJ ei ainakaan ollut mikään erikoinen, monta kertaa piti kinua toivebiisiä. Kun hän viimein suvaitsi toiveen soittaa, oli biisi lyhennetty versio? Livebändikin taisi vetää identtiset keikat molempina iltoina, korkeintaan kaksi uutta biisiä toisena iltana. Tukholmasta tarttui mukaan alusvaatetta ja liila, pitsinen puuvillatoppi. Vaikea uskoa ehkä, mutta sellaista olen halunnut jo pitkään. Tuliaisina vähän suklaata muille ja itselle. Lisäksi oli pakko ostaa Maoam-hedelmätoffeeta ja Pingviini-salmiakkipastilleja. Jälkimmäiset on vaan niin mielettömän hyviä! Rankkaahan laivallaolo tunnetusti on, joten maanantaina oli aika karu fiilis töihin paluun suhteen.
Nyt kohta kolme viikkoa töitä loman jälkeen eikä tunnu enää missään! Kohta kolme viikkoa täynnä myös säännöllistä lenkkeilyä ja lihaskuntoilua with my man. Kroppa tykkää enkä halua todellakaan enää takaisin siihen löysäilyyn, kun en iltaisin viittinyt mitään tehdä! Ihan kuin olisi jotain tulostakin nähtävissä... Kohta pukkaa asiakasta joten it's a wrap!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti