Toiset on sitten surullisen riippuvaisia eri merkeistä. Vaatteissa, koruissa, kengissä... Junassa kuulin tänään keskustelun kahden nuoremman (kuin minä) tytön kesken. Toinen puhui jatkuvasti siitä, mitä hän haluaisi. Hän tahtoi esimerkiksi konjakin väriset nilkkurit. Pian keskustelun aiheena olikin jo korut ja kellot. Täytyi saada hopeinen kello. Tommy Hilfigeriltä löytyi kuulemma todella ihana yksilö, 175 euron arvoinen. Vähän liian kallis kelloksi. "Niin mutta se on aito", perusteli kaveri. Sitten tulikin se odotettu lausahdus: "Niin no en mä mitään halpaa todellakaan haluu". Halpahan on kuin rutto. Ei halvalla voi itseään koristaa. Aivan kamalaa. Seuraavana haluttiinkin jo kaulaketjua, joka oli mahdollisesti Guessiltä ostettavissa. Ja vielä kun tätä kaikkea säesti sihisevä S... kyllä mä hiljaisesti kärsin. Usein huomaa, että toisilla sitä tosiaan on liikaa rahaa. Mulle se on aivan yks lysti, onko vaate tai asuste H&M:n, Seppälän, Lindexin vai KappAhlin! Kunhan se vaan tuntuu ja näyttää hyvältä päällä. Ja jos hinta on alhainen, niin mikäs sen parempi pienituloiselle ihmiselle! But I guess that´s just me.
Junasta pääsin ihmettelemään ratikkapysäkille, kuinka eräs nainen sateessa ilmaantui katoksen alle aukinaisen sateenvarjonsa kanssa. Eipä siinä mitään, jos hän olisi sen hetken päästä sulkenut, mutta ei. Siinäpä vaan seistä möllötti. Ei tulisi itselle kyllä ollenkaan mieleen mennä vohkimaan tilaa sateenvarjottomilta katoksen alta varjoni kanssa. Tälle naiselle ilmeisesti tuli. Teki mieli kyllä kysäistä, että "tarvitsetko jo tuplasuojaa, tuleeko niin paljon vettä?" Kummaa touhua sanon minä. Ja kyllä, minua häiritsevät näinkin pienet asiat joskus.
Tänään on ollut hyvä päivä (: Kaksi asiakasta hoidossa ja kaksi varausta otettu vastaan. Myinpä vielä tuotteen ja lahjakortinkin! Huomenna ja ensi torstaina myös kaksi asiakasta näillä näkymin. Kyllä tää tästä lähtee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti