tiistai 21. tammikuuta 2014

Närkästyin

Tähän heti alkuun linkitän erään kolumnin: http://www.hs.fi/elama/ 
Rosa Meriläinen: Seksuaalisella pidättäytymisellä ei ole mitään arvoa.

Ensinnäkin ihmettelen, miten yhteiskuntatieteiden maisteri voi kirjoittaa mitään tuollaista, ellei se siis ole aivan tahallaan kieli poskessa kirjoitettu. Kyseessä on nyt kuitenkin Helsingin Sanomien kolumni. Kolumnin kirjoittanut Meriläinen on poliitikko sekä kirjailija. Teen nyt suoria lainauksia tekstistä ja kommentoin hieman:

"Ihminen hillitsee halunsa jos luulee, että hänen kuuluu niin tehdä."
Tätä ei nyt välttämättä ole tarkoitettu niin kuin minä sen käsitän. Tuollainen virke saa minut ajattelemaan: Eikö ihmisen siis kuuluisi milloinkaan, missään tilanteessa, missään paikassa hillitä haluaan, jos hän sellaista yhtäkkiä tuntee? Yhteiskuntaamme ohjaavat lait. Siitä on lainmukaiset seuraamukset, jos joku tuolla vaikka keskellä julkista kulkuneuvoa alkaa tyydyttämään itseään. Mielestäni ihmisen kuuluu tietyissä tilanteissa ja paikoissa hillitä haluaan. Järkevä, vastuuntuntoinen ja edes jotakin moraalia noudattava ihminen ei esimerkiksi mene elokuvateatteriin ja ala harrastamaan siellä, julkisella paikalla seksiä. Ei, vaikka kuinka tekisi mieli ja halua olisi. Haluaan kuuluu hillitä puistoissa, urheilukentillä, teattereissa jnejne. Tätä lukeva voi rauhassa pitää minua liian jyrkkänä, mutta silloinhan onkin jo Meriläisen kanssa täysin samoilla aaltopituuksilla ja tätä hänen tekstiään kritisoivaa postaustani on aivan turha lukea.

Jokin aika sitten luin uutisen pariskunnasta, joka oli jäänyt jalkapallo-ottelun jälkeen viettämään kahdenkeskistä laatuaikaa kentälle. Pariskunta siis harrasti seksiä. Täytyy kyllä joku addikti olla tai vähintään lievästi riippuvainen, ellei voi odottaa kotiin pääsemistä. Jos haluaa kaikkien näkevän intiimit paikkansa ja intiimit harrastelut, niin siitä vain aikuisviihdealalle! Suomessa se tuskin on niin iso bisnes, etteikö lisätyöntekijöitä otettaisi avosylin vastaan. Ellei halua, niin opetelkoon hillitsemään ne halunsa sellaisissa paikoissa, joihin seksin harrastaminen ei kerta kaikkiaan kuulu. Ihminen on eläin, kyllä ja joskus todella käyttäytyykin kuin täysi apina (josta toki olemme, ainakin oletetusti, polveutuneet). Eläimellisiä halujaan saa toteuttaa aivan vapaasti ja sydämensä kyllyydestä siellä omassa asunnossaan tai talossaan. Elämme sivistyneessä yhteiskunnassa. Intiimit asiat ovat intiimejä, paitsi tosiaan siinä aikuisviihdebisneksessä. Ei kukaan sitäkään hyväksyisi, jos ihminen ulostaisi keskelle puistoa ja oikein tyytyväinen ilme kasvoillaan poistuisi paikalta. Selitykseksi ei kelpaisi: "Minulle vain tuli halu tehdä niin ja päätin olla hillitsemättä haluani". Niin ei vain tehdä.

"Minä en käsittääkseni koskaan ole antanut. Olen aina ollut saamapuolella."
Olen näin aikuisiällä monesti kummastellut, miksi seksiä täytyisi eritellä jotenkin: "SAITKO?" (lempi-inhokkini). Näen punaista, jos iltapäivälehden sivuilla lukee: "Me kysyimme, saavatko rokkistarat aina?" Samperin "saaminen" ja kuka ikinä sen keksikään. Entäpä nämä: "Annoitko sille?" tai "Antoiko se sulle?" Miksi? Noh, annettakoon anteeksi teineille ja noin 18-20-vuotiaille tämän termistön käyttö. Meriläinen ei kyllä tietääkseni noihin edellä mainittuihin kuulu. Miksei seksi voi olla vain jaettua mielihyvää, tunteita, tuntemuksia, yhteinen ihana kokemus? Jos nyt on pakko käyttää verbejä "saada" ja "antaa", niin kumpikin osapuolihan siinä saa ja antaa, pakostikin! Näin minä sen ainakin käsitän.

"Minusta seksuaalinen nautinto on puhdasta ja viatonta. Siitä kieltäytyminen likaista."
Jaa, millähän perusteella kieltäytyminen on likaista? On aivan mahdollista, että ihminen stressaa esimerkiksi työasioista. Vaikka suhde voi hyvin, aina ei vain ole sitä "fiilistä"! Silloin on aivan normaalia "kieltäytyä seksuaalisesta nautinnosta" eikä siitä tarvitse mitään johtopäätöksiä vetää. Ei ainakaan seuraavaa johtopäätöstä: "Nyt on sitten suhde tuhoon tuomittu --> lähden lätkimään ja etsin toisen kumppanin. Kiinnostaisi myös tietää, miten Meriläinen argumentoisi aseksuaalille sen, että seksuaalisesta nautinnosta kieltäytyminen on likaista.

"Olen kuullut puhuttavan aseksuaaleista. Mikä minä olen kieltämään, etteikö joku ihminen voisi tällainen olla ilman, että siinä on mitään sairaalloista. Enhän minäkään osaa nukkua, eivätkä jotkut ole kulinaristeja, vaikka uni ja ruokakin kuuluvat ihmisen perustarpeisiin."
Ah, oikea järjettömyyksien helmi itse. Kaikki osaavat nukkua, se tulee luonnostaan. Se, ettei Meriläinen "osaa nukkua", tarkoittaa todennäköisesti unensaannin vaikeutta ja/tai sekavaa unirytmiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ihminen eli tässä tapauksessa Meriläinen nukkuisi ollenkaan. Univaikeuksista huolimatta ihminen lopulta nukkuu ainakin sen muutaman tunnin verran. Viimeistään siinä vaiheessa, kun on valvonut useamman päivän putkeen ilman silmällistäkään unta. Perustarve siis täytetty. Välttävästi, mutta täytetty kuitenkin. Sitten tähän toiseen: kulinaristi ei ole yhtä kuin ihminen, joka syö ruokaa elääkseen. Kulinaristi on ihminen, joka syö hedonistisesti. Hän todennäköisesti pitää gourmet-ruuasta ja pitää ravintoloissa käymisestä. Ihminen tarvitsee ruokaa elääkseen, mutta siihenhän ei kulinaristia vaadita, että hengissä pysyy. Pidän tuota argumentointia siis varsin huvittavana.

"On kerta kaikkiaan päätöntä kieltäytyä esiaviollisesta seksistä. Juuri siinä iässä, kun seksin iloihin voisi tutustua vapaasti monenlaisten kumppanien kanssa, ihminen luulee joutuvansa odottamaan."
Noh tämä seksuaalinen eksploitatiivisuus on ihan makuasia. Toisia ei vain huvita kymmenet, saati sadat petikumppanit, edes tuolla "seksin iloihin tutustumisen" nojalla. Kaikki eivät pidä seksiä siinä omassa "elämän tärkeysjärjestyksessä" ykkösenä. Toisista se ei ehkä yllä edes top 3-listalle, tai top 5-listalle. Tämäkään ei tarkoita sitä, etteikö seksistä pitäisi. Itselläni ei todellakaan ollut edes kymmeniä "tutustumiskumppaneita" ennen vakiintumista. Nyt kun mietin asiaa, niitä oli mielestäni silti liikaa.

"Kun nuori ihminen panee, se on kuin laittaisi rahaa spermapankkiin."
Yyh. Anteeksi, mutta tuo sana "panee" saa pelkästään naurettavan sävyn, kun sen on kirjoittanut kolumniinsa poliitikko sekä kirjailija. Ei vain sovi. En osaa selittää miksi, mutta ei vain sovi. Kummastelen tuota vertausta... se on vain jotenkin kamala.

Eipä tässä sen kummempia tältä erää, tulipa pitkä kirjoitus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti