

Olympialaiset ovat ohi! Siihen loppui sitten takamuksen jokailtainen turruttaminen television ääressä. Olihan niitä mukava katsoa, mutta toisaalta pelkästään hyvä, ettei enää tuntikaupalla tule istuttua sohvalla.
Suomen saldo kisoista: 5 mitalia. Kultaa hiihdon parisprintistä, hopeaa hiihdosta ja lumilautailun slopestylesta sekä pronssia jääkiekosta. Kiitos! Itse herkistyin hieman Suomen voitettua pronssia. En niinkään herkistynyt mitalisaavutuksesta, vaan siitä, miten konkarit herkistyivät haastatteluissa pelin jälkeen. Timonen ja Selänne. Näitä herrasmiehiä ei vain pystynyt katsomaan herkistymättä!
Pronssimitalin juhlinta oli mahtavaa ja mieltä ylentävää, mutta hopean juhlinta eilisiltana taisi jäädä Ruotsilla vähemmälle. "So wake me up when it's all over" lauletaan ruotsalaisen Aviciin biisissä Wake me up. Tämä soi heti sen jälkeen, kun Ruotsi oli hävinnyt olympiakullan. Aika karu kappalevalinta, eikö? Naureskelinkin, kuinka Kanada juhlii ruotsalaisen musiikin siivittämänä kultaa ja ruotsalaiset rypevät pettymyksessä. Minullehan tuo sopi mainiosti, sillä olen tyypillinen suomalainen, jolla on sisarusmainen suhde naapurimaahan: nahistelua, ilkeilyä ja paremmuuden kilvoittelua. Paras lopputulos olisi toki ollut Suomen kulta, mutta kaikkea ei voi saada. Suomelle kultaa Etelä-Korean kisoissa vuonna 2018? Se jää nähtäväksi.
Nyt täytyy ahkerasti palata arjen haasteisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti